Leipzigin kaupunki kuuluu tärkeänä osana 30-vuotisen sodan tapahtumiin, koska sen läheisyydessä käytiin useita sodalle merkittäviä taisteluita. Ensimmäinen niistä käytiin Breitenbeldissä Leipzigin kaupungin pohjoispuolella ratsuväen käyttöä suosivalla, loivalla tasankomaalla 7. päivä syyskuuta 1631 Ruotsin kuningaskunnan ja Saksin — Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Ferdinand II: n armeijoiden välillä. Ruotsin armeijan johdossa oli kuningas Kustaa II Adolf, sakseja johti vaaliruhtinas Yrjö I ja hänen liittolaisenaan katolisia kreivi Johan Tilly. Breitenfeld oli ensimmäinen suuri taistelu protestanttien ja katolisten välillä, joka päättyi Kustaa Adolfin armeijan murskavoittoon. Breitenfeldin taistelun tiimoilta ei löydy läheskään niin paljon materiaalia kuin monesta muusta 30-vuotisen sodan mittelöstä. Breitenfeldin muistopaikalle on jopa vaikea löytää, koska se on keskellä peltoa ja sinne ei johda kuin vaivainen kinttupolku. On myös vaikea löytää paikalle, koska ei ole mitään yleisölle tarjottavaa, ei edes kunnon parkkipaikkaa. Kuvani ovat Breitenfeldin muistomerkiltä. Taustalla näkyvät Leipzigin kaupungin siluetit ja on vaikea kuvitella, että näin aukealla paikalla ovat joskus kymmenet tuhannet sotilaat taistelleet verisesti. Taistelun verisessä loppunäytöksessä armoa ei pyydetty eikä armoa annettu.
Breitenfeld oli vuosia myöhemmin, nimittäin 23. lokakuuta 1642 uudelleen 30-vuotisen sodan taistelutanner hyökkäyksessä, jossa joukkojen menetykset kuolleina ja haavoittuneina olivat erittäin suuret. Ruotsi menetti noin 4000 sotilasta, joukossa 8 kenraalia; keisarillinen saksilaisten armeija menetti noin 5000 sotilasta kuolleina tai haavoittuneina. Ruotsalaisten voitto ostettiin kalliilla hinnalla.
