Sodan alkaessa vuonna 1618 Eurooppa oli jakaantunut jyrkästi kahteen leiriin. Saksalainen munkki Martti Luther oli sata vuotta aiemmin synnyttänyt kapinan katolisen kirkon ja paavin mahtia vastaan ja oli syntynyt uusi kristillinen suuntaus, protestantismi. Kirkon jakaantuminen näkyi kirkkojen seinien ulkopuolellakin. Uskonto jakoi ruhtinaat, aateliset ja porvarit eri leireihin. Valtataistelut muuttivat Euroopan räjähdysalttiiksi ruutitynnyriksi. Vuonna 1618 tynnyri sitten posahti. Böömin ja Unkarin katolinen kuningas Ferdinand II, joka seuraavana vuonna kruunattiin myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi, peruutti protestanttiselle Branaun kylälle antamansa uskonvapauden. Tästä suuttuneena protestantit nousivat kapinaan, jonka Ferdinandin sotilaat kukistivat välittömästi. Alkoi pitkä uskonsota. Ruotsissa Kustaa II Aadolf näki tilaisuutensa koittaneen. Hän uskoi sotaan osallistumalla saavansa vallattua lisää alueita Ruotsin puolustukselle ja kaupalle elintärkeän Itämeren rannikoilta. 4. heinäkuuta 1630 Ruotsin armeija rantautui Usedomin saarelle nykyisen Saksan ja Puolan pohjoisrannikolle. Ruotsin armeijaan värvättiin joukkoja myös Suomesta. Tammelassa vietetään vuosittain hakkapeliittajuhlallisuuksia. Hieno tilaisuus kokea keskiaikainen tunnelma. Juhlallisuudet ovat näkemisen arvoiset ja ne antavat realistisen kuvan sen ajan ihmisten elämästä.
