Nördlingenin pikkukaupunki, noin 50 kilometrin päässä Augsburgista oli protestanttinen ja sen väestö siis oppositiossa keisaria kohtaan. Vaikka Kustaa Adolf oli jo vuonna 1632 lupautunut kaupungin suojelijaksi, se ei estänyt keisarillisten joukkojen hyökkäystä kaupunkia kohtaan. Elokuun 18. päivänä vuonna 1634 keisarilliset joukot 36.000:n sotilaan voimin aloittivat kaupungin piirityksen ja sen valloittamisen. Vain 500 hakkapeliittaa kaupungin väestön avastamina yritti estää joukkojen pääsyä kaupunkiin. "Daniel"-kirkon tornista (katso kuva) väestö lähetti savumerkkejä Breitwangin suuntaan, jossa ruotsalaiset kenraalit von Weimar ja Horn 24.000:n sotilaan kanssa jo odottivatkin kaupunkilaisten avunpyyntöä. Syyskuun 5. ja 6. päivänä 1634 yhteensä yli 60.000 sotilasta taisteli verisesti prostanttien puolella Hornin ja von Weimarin johdolla, keisarillisten puolella joukkoja johtivat Unkarin kuningas Ferdinand III ja kardinaali Ferdinand Espanjasta. Protestanttiset ruotsalaiset kärsivät rajut tappiot ja 7. syyskuuta 1634 Nördlingen joutui avaamaan porttinsa keisarillisten joukoille. Ruotsalaisista kuoli tai haavoittui 8 000 ja 4 000 joutui vangiksi. Kaupunkilaiset ja koko maakunnan protestanttinen väestö joutui verisesti kokemaan, mitä se merkitsee kuulua "vääräuskoisiin".
Nördlingen on tänään mielenkiintoinen turistikohde ja kaupungin muuria pitkin pääsee kävelemään lähes koko kaupungin ympäri. Kaupungin museoon kannattaa tutustua. Siellä on 1634-luvun tapahtumille luotu turistille mielenkiintoinen tutustumismahdollisuus taistelujen kulkuun.
